Poni-tytön LifeStyle Blogi

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Q&A w/ ellamarierika

Nyt olisi taas se aika kun kysymyksiä pitäisi laittaa tulemaan. :) niinkun otsikosta voi jo päätellä, olen tekemässä tubeen kanavalleni uuden kysymys videon. Tarkemmat ohjeet löytyvät kuvasta.

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

EsRan kisat 17.5

Lähdettiin aamulla ajamaan husöseen 06:00. Oltiin husössä noin 06:20 ja menin harjaamaan Coolin ja laitettiin kaikki kamat valmiiksi. Vähän vaille 7 alettiin lastaamaan heppoja autoon. Husöstä lähti edustamaan 8 ratsastajaa ja 6 hevosta. Cool meni autoon tosi hyvin ja ei pelännyt yhtään! Oltiin kaikki vähän yllättyneitä :D Ajettiin sitten nurmijärven ratsastuskoululle jossa otettiin hepat autosta pois ja käveltiin niitten kanssa ympyrää aika kauan. Muutenkin koko päivä oli aikamoista odottelua. Kisat alkoivat 10:00 ja ekassa luokassa 70cm hyppäsi poniratsstajat. Minä ja cool hypättiin junioreiden luokka 80cm. Verryttelyssä cooli oli ihan pelle. Se vain riehu mutta sain siitä kulutettua ylimääräiset energiat. Verkka hypyt onnistui hyvin ja menin verryttelyn jälkeen kävelemään radan. Hypättiin vielä kerran radan kävelyn jälkeen pysty ja mentiin radalle. Mä hypsin luokan ensimmäisenä. Alku rata meni upeasti ja cool meni yli kaikesta. 6 esteelle poni pysähtyi ja teki vasemmalle sivuloikan jonka takia tipuin. Eli meidät hylättiin. Mutta ei se haitannut! Cool ylitti meidän kaikkien odotukset, sillä verkassa meinattiin olla menemättä radalle kun poni pelleili niin paljon. Kisojen päätyttyä lähdettiin takaisin husöseen. Kävelytettiin ponit vielä siellä ja kylmättiin jalat.









Love, Ella


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

ESTEKISAT 3.5

Viime sunnuntaina (3.5) oli husössä seuramestaruuksien estekisat. En itse osallistunut kisaamaan seuamestaruudesta, mutta kisasin muuten. Kisat pidettiin maneesissa edellisenä päivänä olevan sateen takia. Kenttä ei siis ollut ratsastuskunnossa. Alun perin oli tarkoitus että olisin mennyt Coolilla 50cm ja 70cm. Mutta sainkin Coolin vain toiseen luokkaan (70cm). Ystäväni meni Coolilla kisoissa 50cm todella hienosti puhtailla radoilla. Luokan 50cm jälkeen menin kävelemään radan ja nopeasti laittamaan Coolin kuntoon. Talutin ponin maneesiin ja hetken aikaa kävelytin sitä vielä. Sitten hyppäsin selkään ja menin jo verryttelemään. Näytin Coolille joiksen esteen käynnissä tarkasti että pieni höpsö poni ymmärtäisi ettei niissä ole mitään pelättävää. Verryttelin todella kevyesti verrattuina muihin, sillä Coolilla ei ole mikään hirvittävän hyvä kunto. Otin molempiin suuntiin 2 hyvää verryttely hyppyä että poni tajuaa nostaa jalkojansa. Menin sitten odotus alueelle odottelemaan omaa hyppyvuoroa. Me hyppäsimme kolmansina ja olen todella tyytyväinen suritukseemme. Ei tullu yhtäkään ohimenoa tai kieltoa. Kaikista mentiin yli! kolmos esteen puomi tipahti alas sillä poinin takajalat kenkäsi puomin pois mutta ei se haittaa. Poni oli parhain ja antoi kaikkensa<3 Tää poni on kyllä kasvattanut mua paljon mun kärsivällisyydessä. Mentiin lähinnä hakemaan kisakokemusta Esran kisoja varten. Tosiaan ollaan menossa Coolin kanssa hyppäämään ensi sunnuntaina 80cm ESRAan. Saa nähdä miten käy... Mutta tästä radasta voi hyvillä mielin lähteä kisaamaan jatkossakin!


C. Sonja Wesa

C. Sonja Wesa




keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Pääsiäinen lähestyy

Moikka!

Tänään mulla alkoi koulu vasta klo 11, sillä keskeytin mun HI2 kurssin. Siitä syystä että en pääsisi suorittamaan kurssikoetta. Mutta siis heräilin siinä puoli yhdeksän aikoihin ja laitoin itseni valmiiksi kouluun. En olisi millään halunnut nousta sängystä. Torkutin kelloa varmaan yli 5 kertaa, kunnes pakotin itseni ylös. Herääminen on yhtä tuskaa aina kouluaamuisin. Raahauduin kuitenkin kylpyhuoneeseen ja pesin naamani jää kylmällä vedellä että heräisin kunnolla. Näytin kirjaimellisesti ihan zombilta kun nousin sängystä. Meikkasin ihan normaalisti, jonka jälkeen puin vaatteet päälle. Mulla oli vielä 40 minuuttia ennen kun piti lähteä, joten päätin sitten kihartaa mun hiuksia. Lopulta sitten lähdin kävelemään bussipysäkille. 
Koulussa oli myös ihan normaali päivä ja mulla oli tänään vain äidinkieltä ja maantietoa. Pakko kyllä sanoa että meillä on huvittavin maantiedon opettaja ikinä :D. Iskä haki mut ja mun kaverin Sonjan koulusta ja heitti meidät kotiin. Iskä toi mulle samalla mun läppärin ja kameran jalustan. Ehin sitten olla kotona noin tunnin, jonka aikana lisäsin sitten uuden videon youtubeen. Laitan videon tämän tekstin loppuun! Lähdin sitten tästä kotoa 7B ratikalla kohti haapaniemen pysäkkiä. Siinä näin mun ihanan kaverin Sonjan. Lähdettiin yhdessä siitä kävelemään siihen Teatterikorkeakoululle. (tai mikälie onkaan) Siellä oltiin äidinkielen ryhmän kanssa katsomassa jonkin teatterin harjoituksia. Olihan se ihan hauskaa, mutta siisteintä oli kun tajutiin Sonjan kanssa että Krista Kosonen oli myös siellä. Krista oli ymmärtääkseni auttamassa kyseisen näytelmän tekemisessä. Sanoin sonjalle että "eiks ois aika läppä jos menisin sanomaan Kristalle että kävelläänkö yhessä kotiin?" Sanoin näin siksi että Krista on meidän naapuri :D. Naurettiin siinä sitten hetki sille. Harjoitukset loppuivat klo 18 ja sitten kävelin kotiin. 
    Pääsiäinenkin tästä lähestyy kovaa vauhtia... Mun piti lähteä Onnin kanssa laskettelemaan messilään, mutta nyt se jäi kun lunta ei enään paljoa ole... Olisi ollut niin siistiä. Mutta nyt sitten mulla on pääsiäisen torstaina Cheerleading joukkuuen kanssa jengiyö, jonka jälkeen perjantaina lähdemme Hankoon. Hankoon helsinkiä pakoon soudan hankoon, who ou lippu mastoon...<3. Hanko on vaan niin ihana paikka. Onhan se enemmän kesä mesta, mutta toivon mukaan pe-la kun olemme siellä, olisi kaunis sää. Lähden Hankoon Onnin, äitini ja äidin poikaystävän  kanssa. On ihan super mahtavaa päästä Onnin kanssa viettämään aikaa ihan kunnolla! Meillä tulee olemaan niin hauskaa. Kirjottelen mahdollisesti sitten meidän hanko reissusta tänne blogin puolelle. Teen ehkä myös jonkin näköisen MyDay video pätkän sieltä tonne mun vlogi kanavalle. Minkälaisia suunnitelmia teillä on pääsiäiselle? Oletteko menossa jonekkin? Kertokaa ihmeessä teidän suunnitelmista.
Tässä alla pari kuvaa viime viikonlopulta. Pyysin Kristoa (veljeni) ottamaan muutamia kuvia. En halunnut julkaisata tätä tekstiä ilman kuvia joten tässä pari.

        


Tässä alla vielä WHISPER CHALLENGE video. Kuvasin myös Onnin kanssa Friend tag videon. Laitan sen myös tähän. Se on alimmainen video.







Love, Ella

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Kevättä ilmassa

Moikka teille kaikille sinne ruutujen taakse. Ulkona on aivan upea ilma! Viime viikolla kun muistaakseni nämä ihanat keväiset ilmat alkoivat, mä tulin tosi kipeäksi. Mulle nousi maanantaina 9.3 järkyttävä kuume. Tiistaina mun olo oli ihan hyvä ja menin sitten meidän seuran sekajoukkueiden yhteisiin treeneihin. Vein samalla mun aivan ihanan kaverin Onnin, tutustumaan kilpa Cheerleadingin pariin. Treenailtiin siellä sitten ja hyvin meni. Mulla oli jokseenkin heikko olo mutta eihän se mua estäny. Treenien jälkeen kotona mulla oli taas hieman heikko olo, mutta olin sitä mieltä että menen kouluun tiistaina. No, empäs mennyt kun kuume nousi jälleen. Paranin sitten rauhassa kotona pari päivää. Menin kuitenkin torstai iltana ratsastamaan ja perjantaina kouluun. Mulla on edelleen jonkinlainen nuha, eikä mun ääni meinaa palata normaaliksi millään... 

Mulla on teille erittäin upeita, mutta samalla jokseenkin pelottavia uutisia. Asia on 99,9% varmaa, mutta ei kuitenkaan ihan 110%, joten huomiokaa että saatan muuttaa mieleni enkä teekkään tätä mistä kerron teille.
Mutta asia on se että, olen muuttamassa kokonaan pois helsingistä. Ja ei, en tarkoita että perheeni muuttaa, vaan että MINÄ, Ella Mari Erika Salmi muutan yksin. On todella ihanaa päästä asumaan yksin, mutta olen kuitenkin sen verran hemmoteltu että miten ihmeessä opin pesemään pyykkiä? Tai miten opin pitämään asuntoni siistinä? Toivon mukaan osaan edes tehdä itselleni ruokaa . Olen siis vaihtamassa lukiota, jonka takia jodun muuttamaan omilleni. Vaihdan Rautalammin RatsastusLukioon. Olen kyllä todella onnellinen että pääsen sinne. Tosin se on helsingin vastakohta, joten vähän jännittää sopeudunko sinne landelle ollenkaan. Muutan elokuussa sinne ja sitten opiskelen toivon mukaan viimeiset 2 vuotta siellä. Tulen kuitenkin lomilla, viikonloppusin ja kesäksi aina helsinkiin. 



Love, Ella

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Estekisat ja Kesätyöhakemus

Heippa!

Inspiraatiota ei ole jälleen löytynyt tänne blogin puolelle, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni. 
Mulla oli estekisat husössä 1.3 ja osallistuin 60cm Coolilla. Ne oli Coolin ensimmäiset estekisat ja mä oon todella ylpeä siitä pikkusesta. Verkassa Cooli oli todella jännittynyt ja säikky, yritin ratsastaa jokaisesta mahdollisesta estevälistä että Cool näkisi ettei ole mitään pelättävää. Verkkahypyt meni tosi hyvin, aluksi vähän kyttäili esteiden numeroita, mutta meni yli kaikista. Sitten tuli meidän vuoromme ja lähtömerkin saatua aloitin radan. Ykkös esteelle tultiin tosi hyvin, mutta kakkoseste (joka oli okseri ja valko harmaa) oli niin hurjan pelottava että menimme oikealta ohi. Se oli täysin mun oma vika sillä sähläsin enkä tukenut ponia oikealla pohkeella. Otin uuden lähestymisen ja taas ohi. Tulin sitten ravissa sen ja se meni tosi hyvin. kolmos este meni myös hyvin, mutta nelos este (okseri) oli jälleen todella hurjan pelottava. Siitä kerran ohi, jonka jälkeen tulin taas ravissa. Loppu rata meni muistaakseni ihan hyvin? 
Vaikka hylky tuli, olen silti erittäin ylpeä Coolista. En syytä ponia yhtään ohi menoista. Ne oli mun mokia. Kuitenkin tarkoituksena oli hakea sitä kisakokemusta. Tallissa annoin ponille porkkanaa kiitokseksi ja menin katsomaan kisoja. 




Mua voi äänestää juissin kesäsomettajaksi 2015 tämän videon kuvauksessa olevasta linkistä!




Love, Ella


maanantai 2. helmikuuta 2015

KESÄTÖITÄ JA VALMENNUSTA

Moikka kaikki!

Kesä alkaa lähestymään ja pitäisi niitä kesätöitäkin hankkia. Valitettavasti kesätöitä on todella vaikeata saada jos ei ole paljoa työkokemusta. Olen tässä nyt miettinyt minne hakisin mutta en vain yksinkertaisesti tiedä. Onko teillä jotain kokemuksia jostain työpaikoista tai ehdotuksia minne kannattaisi hakea? Olen linnanmäelle jättänyt jo hakemuksen, olen myös todennäköisesti hakemassa tuttujemme ravintolaan. Aika kuluu koko ajan eteenpäin ja kyllä haluan saada työpaikan edes pariksi viikoksi kesällä. Jos kävisi niin että en pääsisi minnekkään, niin voisin ehkä mennä perheeni yritykseen töihin, mutta en kyllä välttämättä jaksaisi olla äidin käskytettävänä koko kesää... Menisi hermot ihan heti. Olen myös ajatellut hakevani JUISSIN kesäsomettajaksi 2015. Se olisi kyllä unelmaduuni. 


Mitä mieltä te olette? Kannattaisiko minun hakea juissille töihin? Omasta mielestäni sopisin tähän työhön todella hyvin. Aijon kuvata hakuvideon huomenna tai ylihuomenna. Pitää vain käydä ostamassa lisää juissi mehua jääkaappiin kun join kaikki jo loppuun. 

Tuli muuten mieleen, että en ole varmaan kertonut täällä blogissa vaihtaneeni husössä taas tuntia. Ratsastan siis nyt to klo 19-20 yleistunnilla ja sitten minulla on sunnuntai aamuisin estevalmenus 9:00. Olen taas valmennuksessa Coolilla. Cool oli siis pitkän aikaa kipeä ja menin tällä välin becksillä ja anjalla. Mutta nyt on päästy treenailemaan coolin kanssa jo pari kertaa. Olen mennyt tähän mennessä joka torstai myös coolilla ja se on tehnyt kyllä ihan hyvää meidän yhteistyölle. Alla olevien kuvien laatu valitettavasti on todella huono.





Otin myös prinssistä kuvia samalla kun olin sitä hoitelemassa torstaina. Kerrankin poni osasi poseerata oikein kunnolla ja söppänästi.




Love, Ella



lauantai 17. tammikuuta 2015

IKUISUUDEN KYYNELEET

Moikka!

Tämän päivän tekstin kirjoitus ei ollut helppoa, mutta halusin sen teille julkaista... 
Osa teistä varmaan tietääkin jo instagramin kautta, että rakas Bar nukkui pois 16.1.15 viikin eläinklinikalla. Bar (LaBar) oli minun vuokrahevonen, mutta se tuntui kuin omalta. Minä hoidin sitä kuin omaani ja rakastin sitä älyttömän paljon. Tämän takia asian hyväksyminen on ollut minulle todella vaikeaa. 

Meidän tarina alkoi 6.4.2013, jolloin menin koe ratsastamaan äitini kaverin tyttären (aikuinen) hevosta. Menimme koulua aluksi ja barin omistaja piti minulle tuntia. Lopussa pääsin hyppäämään vähäsen barilla ja se oli se hetki kun ihastuin tähän hevoseen. Olin niin innoissani ja onnellinen. Tosin äitini ei ollut kertonut koeratsastuksen syytä, sanoi vain että menemme ratsastamaan baria. Autossa matkalla kotiin puhuimme paljon ja äiti kysyi minulta haluanko ruveta käymään ratsastamassa baria pari kertaa viikossa. No tottakai minä suostuin tähän! Aloimme käymään viikottain barin luona ja kävimme aina välillä tunneilla ja barin omistaja piti minulle aina välillä estetunteja. 
Ensimmäinen kuva Barista. (koeratsastus)


Aluksi rataesteillä heppa vei mua jonkin verran, mutta pikkuhiljaa opimme tuntemaan toisemme, ja opin miten baria ratsastetaan. Aloimme kehittyä ja kysyin sitten äidiltäni että olisiko mahdollista jos voisin ottaa barin husön leireille mukaan. Äiti mietti asiaa hetken ja sanoi että jos omistaja suostuu, niin bar tulee mukaasi. Olin niin innoissani ja toivoin että saan luvan. No niin sainkin. Pääsin kahdelle leirille barin kanssa! Sain kokea millaista olisi oman hevosen omistaminen. Ensimmäinen leiri lähestyi koko ajan ja lopulta se tuli eteemme. Päivällä ratsatin barin kirkkonummella kevyesti ja sillä välin kun heppa söi ja lepäsi, me pakkasimme sen tavaroita ja ruokia mukaan. Saavuimme husöön ja siellä oli parkkipaikalla odottamassa minun todella hyvä ystävä Claudia ja hänen poni Stara. Barista ja Starasta tuli heti ystäviä ja ne asui vierekkäin husössä. Leirimme sujui todella hyvin, mutta tällä leirillä en ratsastanut baria kuin 1h päivässä, joten se oli todella energinen. Menin sillä vain koulukisat ja prinssillä estekisat.  
Estetunti ennen leiriä





Leirin loputtua veimme barin kotiin ja kävimme taas pari kertaa viikossa ratsastelemassa. Noin kuukauden päästä ekasta leiristä toinen leiri alkoi, ja samalla tavalla veimme barin husöön. Tällä leirillä ratsastin barin aina vapaa ajalla energian takia. Heppa oli paljon rauhallisempi tällä leirillä, kun liikkui enemmän. Eli ratsastin 3h päivässä. 1 ohjattu tunti barilla, 1 ohjattu tunti husön ponilla ja sitten vielä illalla barin. Välillä ratsastin ilman satulaa, välillä menin ihan vain koulua ja kerran hyppäsin ihan kunnon estettä, sillä siellä leirillä hypätyt esteet bar olisi päässyt takaperinkin yli. Hypättiin yli metriä muistaakseni ja tällöin isäni ja veljeni oli katsomassa. Toivoin sydämeni pohjasta että nyt isä näkisi että voisin kehittyä barilla jos vain voisimme ostaa sen. (Bar oli siis kokoajan myynnissä). Bar olisi ollut minulle täydellinen ensihevonen. Olisin päässyt kisaamaan kenttää, sillä se on ollut unelmani niin kauan, ja nyt minulla olisi hevonen siihen! Bar oli kenttähevonen ja osaa kaiken. Se oli kuin minulle luotu, unelma hevonen. Mutta toivoin turhaan... En ikinä tulisi saamaan tätä hevosta. Ikinä. Tällä leirillä hyppäsimme ekat estekisamme 70cm ja sijoituimme 3. sijalle. Koulukisoissa menin barilla B-merkin radan ja tulimme 4 sijalle. En ikinä olisi kuvitellut että nämä jäivät viimisiksi kisoiksemme. 



 Leirin jälkeen jatkoimme treenaamista viikottain ja kesän jälkeen olimme kuin parhaita ystäviä. Bar hörisi minulle aina kun tulin rupsuttelemaan sitä. Meille kehittyi sanoinkuvaamaton suhde jonka kuvittelin jatkuvan ikuisesti. Mutta pian huomasin että menettäisin barin. Mahdollisesti lopullisesti. Bar lähti ylläpitoon jollekkin missä bar oli aikasemmin ollut jo ylläpidossa ja sen olisi tarkoitus alkaa kisaamaan 120cm luokkia jälleen. Ylläpidon piti tietääkseni kestää 1-3 vuotta. No eihän se kestänytkään. Olin niin onnellinen jälleen kun minulle tuli viesti että voisin tulla viikottain taas barin luokse. Mutta iloni muuttui vihaksi kun kuulin miksi bar lähti aikasiemmin ylläpidosta. Mutta luulin että sen kuuleminen olisi ollut pahinta. Kun näin hevosen pitkästä aikaa, suoraan sanottuna järkytyin. Baria ei oltu liikutettu 3 VIIKKOON! Se oli vain seissyt tämän koko ajan. Ja syynä se että kun bar ei enään kyennyt kisaamaan niin kuin olisi haluttu, päätettiin sitten olla liikuttamatta lainkaan. Olen pahoillani jos kyseinen henkilö lukee tätä mutta jos lukee niin toivottavasti tajuaa kuinka paskasti teki barille! Tuo ei ole syy olla liikuttamatta lainkaan hevosta. Minkä lainen ihminen voi edes tehdä noin, eikö tullut edes huono omatunto? No ei näköjään... Ja jos tämä kyseinen hevosen laiminlyöjä lukee tätä niin EN ole poistamassa tätä kirjoitusta suorapuheisuuteni takia. Kaikilla on oikeus kuulla mitä teit Barille. Minun rakkaalle. Bar oli tajuttoman laiha, sen lihakset olivat kokonaan poissa, selkä kipeä ja se oli kaikkea muuta kuin kunnossa. Jouduimme aloittamaan barin kuntoutuksen ihan nollasta ja alkaa nostamaan sen kuntoa vähitellen. 

No, bar alkoi kuntoutumaan hyvin ja sai lisää painoa ja lihakset rupesivat tulemaan takaisin. ALoimme suunnittelemaan kevään 2015 kisakautta. Minun piti ruveta kisaamaan barilla. Harjoittelin barin kanssa paljon ja teimme paljon puomeilla ja mini kavaljeteilla tehtäviä, jotta sitten kun bar olisi tarpeeksi hyvässä kunnossa, olisi helppo nostaa esteet isommiksi. 






Valitettavasti emme ikinä päässeet tähän... Jostain syystä bar vain "romahti" kerralla. Kaikki alkoi siitä kun se ontui. No ontumisen jälkeen tuli allerginen reaktio, jonka syytä ei saatu selville. No sitten selvisikin että barin jalat ovat kipeät. Bar sai kortisoni kuurin, mutta eläinlääkärin reseptistä löysin järkyttävän tekstin, josta aloin ymmärtää että bar ei olisi enään se sama hevonen kuin ennen. Siinä luki että siitä ei enään tulisi kunnon hevosta, eikä se kestä välttämättä enään ratsastusta. Olin valmis tekemään mitä tahansa tämän hepan edestä. Mietimme että se voisi tulla kesäksi mökillemme laitumelle pullaponiksi. Kävin viikottain 1-2 kertaa, välillä 3 kertaa kävelyttämässä baria ja hoitamassa sitä. Pesin sitä, harjailin ja istuin karsinassa sen luona  kymmeniä minuutteja. Lopulta rupesin maastakäsittelemään baria. Jos en voi ratsastaa sillä, voin jatkaa meidän suhdetta maastakäsin ihan yhtä hyvin. Opetin barin seuraamaan minua, se oppi todella nopeasti ja parin opetuksen jälkeen päästin sen vapaaksi maneesissa. Se seurasi minua kaikkialle. Tiesin periaatteessa koko ajan että barin matka päättyy pian mutta en vain suostunut hyväksymään sitä. Kielsin sen itseltäni. Uskottelin että kyllä sille tapahtuu jokin ihme parantuminen mikä tapahtuu aina elokuvissa. 




Viimeisestä kerrasta kun näin barin on kuvia, mutta en ole siirtänyt nitä koneelle joten tässä ylhäällä on niitä viimeisempiä kertoja kun näin hepan. Viimeinen kerta tuli ja hyvästelin barin. En ollut vieläkään myöntänyt itselleni että bar ei parane eikä ole kuin yksi vaihtoehto. Odottelin sitten sitä hetkeä kun päätös on tehty, mutta luulin että päätös tulisi myöhemmin. Lähetin äidilleni viestin että mikä on barin tilanne. Ja äiti vastasi näin: "Bar on nukkunut viime yön viikissä ja aamusta lähtenyt ikuiseen uneen heppojen taivaaseen." Purkahdin itkuun  ja tajusin että Bar on poissa eikä tule ikinä takaisin. Menetin sen taas, tällä kertaa ikuisesti. Minulla on Barista juliste seinälläni ja joka yö kun katson sitä purskahdan itkuun ja itken itseni uneen. Mutta nyt barilla on parempi olla ja toivon että se katselee pilvien päältä meitä kaikkia jotka ovat siitä hyvää huolta pitänyt. En voi olla miettimättä että olisiko ollut jotain mitä olisin voinut tehdä estääkseni tämän tapahtuman. Kuitenkin bar oli elämäni hevonen enkä ikinä tule unohtamaan sitä! Sillä on aina erityinen paikka sydämessäni.

Nyt olet poissa ja mukana tuulen saat, 
kulkea rajalla ajattomuuden. 
Olit kimallus tähden, olit pilven lento, 
olit kasteisen aamun pisara hento. 
Et ole poissa vaan luoksemme saavut, 
mukana jokaisen nousevan aamun, 
ja jokaisen tummuvan illan myötä, 
toivotat meille hyvää yötä.


Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän 
Yht äkkiä huomaa, se päättyikin tähän. 
On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, 
ja kaipuu suuri ja sanaton. 
En vielä ois tahtonut luopua susta, 
jäi ääretön ikävä ja suru musta. 
Olit ihana, tärkeä, rakas, 
voi kumpa tulisit takas. 




Love, Ella





perjantai 2. tammikuuta 2015

THAILAND

Moikka!

Viime sunnuntai iltana meidän lento thaimaahan lähti illalla helsinki-vantaalta. No tietenkin meidän koneessa oli tekninen vika ( moottorin vaihto) ja lento myöhästyi 1h. Tämän seurauksena ei ehitty meidän bangkokista lähtevälle jatkolennolle... Ja kello oli tällöin noin 12 päivällä. Seuraava lento krabille missä oli tilaa, lähti VASTA 20:40. No sitten menimme kuluttamaan aikaa lentokenttähotelliin missä oli uima allas. Illalla myöhään saavuttiin sitten vihdoin krabille ja meidän hotelliin. ( Centara grand beach & villas, joku tommone) 

Nyt ollaan ehitty olemaan täällä jo muutamia päiviä ja ollaan oltu mm. hotellin uuden vuoden juhlassa, veneilemässä ja käyty parina iltana Ao Nang:ssa ostoksilla. 












Love, Ella